Avainsana-arkisto: kirjaston ja koulun yhteistyö

Sankareita ja sivustakatsojia, keljuja tilanteita ja tarinan pelastajia

välkky edestä

Kirjastoauto Välkky lastattiin toukokuussa hyvillä tarinoilla, kirjavinkkarilla ja nuoriso-ohjaajalla. Kiersimme viikon verran espoolaisissa kouluissa vinkkaamassa kirjoja, joista löytyi niin keljuja tilanteita kuin hienoja konsteja puuttua tarinaan, joka oli saamassa kurjan käänteen. Espoon kirjasto- ja nuorisopalveluiden yhteinen Mä en dissaa -bussikiertue järjestettiin nyt toista vuotta.

Suurin osa suomalaisista nuorista sanoo kokeneensa syrjintää (Nuorisobarometri 2014). Sivustakatsojilla on iso rooli, jatkuuko kiusaaminen vai ei. Tarinoiden avulla kasvatetaan tunnemuskeleita ja tilannetajua. Bussissa lasten omat jutut, tarinat ja mietteet lähtivät liikkeelle, kun kirjan tarina kertoi itseä koskettavasta tilanteesta. Nuoriso-ohjaajat ohjasivat keskusteluja, joissa mietittiin sekä tarinoiden päähenkilöiden että omia valintoja ja keksittiin uusia ratkaisuja ja tapoja toimia.

Bussiin kutsuttiin koulujen kolmasluokkalaiset, ja mukaan pääsi monelta koululta myös neljäs- ja viidesluokkalaisia. Kyydissä oli aina koulun oman alueen kirjavinkkari ja nuoriso-ohjaaja. Viikon aikana tapasimme yhteensä 24 luokkaa kuudella eri koululla.

Muutaman luokan kanssa keksittiin positiivisia voimasanoja: jokainen kirjoitti oman luokan voimasanoja lapuille, jotka tallennettiin isoon kirjekuoreen. Sankariesikuvia löytyi niin arkipäivästä (palomiehet, lääkärit), tarinoista (Peppi Pitkätossu) kuin historiasta (Minna Canth). Toisella koululla kuoreen suljettiin omia mielipiteitä ja keinoja, yhteisiä diilejä ja tarinoita. Viikon viimeiselle koululle kirjoittelimme valmiiksi muutamalle tarinalle erilaisia vaihtoehtoisia juonenkäänteitä, joiden hyviä ja huonoja puolia pohdittiin yhdessä.

vinkkauksen jälkeen

Kirjavinkkarit listasivat kirjoja, joista viikon varrella syntyi hyviä keskusteluja.

Kim Fupz Aakeson: Tyttö ja ihmeelliset korvat. Erilaisuus voi tuntua itsensä erilaiseksi kokevasta tosi vaikealta, omat vahvuudet löytyvät yllättäin.

Jane Foxley: Muncle Trogg – maailman pienin jättiläinen. Sankaruudesta, jota meissä kaikissa on, ja isoista ja pienistä sankarillisista teoista. Ystävän pienelläkin teolla voi olla suuri merkitys. Hyvä teko on hyvä laittaa kiertämään.

Saku Heinänen: Zaida ja lumienkeli. Sivustakatsojan rooli. Kiusaaminen voi jatkua niin pitkään kuin joku katsoja toimii. Alkuun riittää pienikin juttu.

Tuula Kallioniemi: Karoliina ja nokkela Neema. Luokan yhteishenki, mustasukkaisuus ja nimittely. Kun tekee mieli puhua pahaa toisesta parantaakseen omia asemiaan.

Tuula Kallioniemi: Konsta kovanaama. Tekojen seuraukset.

Anneli Kanto: Tulikärpäset. Nimittely, sanojen voima, kavereiden merkitys.

Markku Karpio: Myrskyvaroitus. Suojaava kaverikupla ja reilu kaveruus; miten kannattaa toimia, jos huomaa, että jotakuta kiusataan.

Gösta Knuttson: Pekka Töpöhäntä ja Maijan kruunu. Satujen, tarinoiden ja elokuvien hyviksistä ja pahiksista, ja siitä kuinka meissä ihmisissäkin on aina niin hyvää kuin pahaakin. Mistä syntyy tarve kiusata?

Kari Levola: Leevi ja Leonora. Aikuisillakaan ei aina heti ole vastausta, mutta aina kannattaa ottaa puheeksi; vaarallisiakin tilanteita syntyy. Kun aikuisillakin on vääriä käsityksiä, tarvitaan todellista rohkeutta puuttua tilanteeseen.

Kreeta Onkeli: Kesä autokorjaamon yläkerrassa. Vahingon ja siitä seuraavan sotkun selvittäminen.

Kreeta Onkeli: Selityspakki. Mitä ihmisillä tarkoittaa ohituskaista ja tilannetaju? Entä millainen tyyppi on minikovis tai diktaattori? Jokaisen omien valintojen ja toiminnan tärkeys.

Teija Rekola: Eetu ja nokkelat neropatit. Ihana kosto vai superreilu tilanteen pelastaminen. Miten tarina jatkuisi, jos valitsisi koston?

Annika Sandelin: Yokon yökirja. Näkyvä erilaisuus, rohkeus.

Louise Spilsbury: On hienoa olla minä! Itsetunnosta ja tunnetaidoista

Laura Suomela: Lokkisaaren säpinät. Hyvä tilannetaju pelastaa kaverin nolosta tilanteesta.

Elisabeth Zöller: Ninni uskaltaa! Kiusaamista on jo ihan pienten kesken. Omaa uskallusta ja pelkojen voittamista.

Holly Webb: Misu tahtoo ystävän. Miten helposti väärät käsitykset syntyvät, vinkkauskohtana se, missä uusi tyttö Lucy ujostelee koko ensimmäisen koulupäivän, ja uudet luokkakaverit pitävät leuhkana.

Johanna Venho: Okulus ja yöihmiset. Luokka, jossa syrjintä on suoraa. Opettajan tärkeä rooli.

Lähtiessään luokat saivat mukaansa kirjavinkkilistan.

Me kirjastolaiset nautimme valtavasti hyvästä tilaisuudesta tehdä yhteistyötä nuoriso-ohjaajien kanssa. Oli hienoa tehdä töitä yhteistuumin tärkeän asian parissa.

portailla

Bussin kyydissä: Pia, Leila, Heliminna, Pauliina, Anna, Jamal, Ira, Paula, Maru ja Linda.

Kirjavinkit ja kyytiläisten mietteet ryhmän keskusteluista jutuksi kokosi

Maru

Kirjatrailereita

Kirjavinkkauksen verkkoelämää etsiessä kirjatrailerikokeilut tuntuvat aika mainiolta työmuodolta. Niitä voisi askarrella itsekin, mutta olisiko hauskinta antaa koko homma nuorille lukijoille itselleen?

Kuinka paljon alustaa, rajata välineitä ja runkoa? Millä välineillä tehdään? Juonimme asiaa kollegoiden kanssa, ja tarkistimme kustantajilta luvat kansikuvien käyttöön. Tapiolan koulun äidinkielenopettaja Mari oli heti juonessa mukana, kun syksyllä 2013 kyselin kokeiluporukkaa. En osannut kuin arvailla, miten kauan homma kestää ja onnistuuko lopputulos. Traileri oli tekstimuotona Marin mielestä nuorille tuttu ja kiehtova, eikä kaipaisi paljon esittelyä.

Tämä on tarina siitä miten homma toimi ensimmäisen koekaniiniluokan kanssa.

Aloitimme kirjamaistiaisilla. Kirjavinkkarille tilanne oli erikoinen: kannoin luokkaan kassillisen kirjoja, joista yhtään en ollut vielä itse ehtinyt lukea. Kukin pääsi valitsemaan 5-6 ehdokkaasta kiinnostavan luettavan. Selvittiin tappeluitta. Osa kirjoista oli pikemminkin 5.-6.luokkalaisten tavaraa, mutta helppous ei haitannut kahdeksasluokkalaisia. Kirjat oli tarkoitus lukea nopeasti ja isot vinkkaavat pienemmille -asetelma sopi nuorille myös.

Ensimmäisellä tunnilla katsottiin myös pari esimerkkitraileria.  Lukemisen tueksi Mari oli kirjoittanut nuorille ohjeen.

Puolentoista viikon päästä alkoi itse homma. Kaksoistunnin aluksi katsottiin lyhyt Tehdään kirjatraileri -esitys. Työohjeina oli paperilla jaossa kirjatrailerin työohje, erillinen kuvaohje sekä kirjatrailerin kuvakäsikirjoitus. Välineinä käytimme kirjaston ipadeja.

kirjatraileri kuvakäsikirjoitusesimerkki1

Kuvakäsikirjoituksen rakentamisen (max 15 min) jälkeen alkoi kuvien etsiminen verkosta. Creative Commons -lisensoidun materiaalin etsiminen oli haastavaa. Miettiä piti myös kuvasuhdetta ja -kokoa, monet vallan uusia käsitteitä kasiluokkalaisille. Kuvien etsimiseen meni aikaa, ja myös tallentaminen riittävän kokoisena piti neuvoa monelle kädestä pitäen. Seuraavan luokan kanssa tekisin ehkä toisella tavalla: kuvia voisi paitsi ideoida, myös etsiä lukiessa. Luvallisten kuvien etsiminen, kokojen ja suhteiden hahmottaminen pitää silloin vaan osata neuvoa hyvin jo kirjamaistiaisten yhteydessä.

Ehdotin, että kuvat etsitään Flickr’stä, missä CC-lisensoitujen kuvien valikoima oli hyvä, moni kuva on hyvin tagitetty ja käyttöoikeudet merkitty selvästi. Osa halusi etsiä kuvia myös lempipalveluistaan kuten weheartit.com. Käyttöoikeuksien tulkinnassa joutui kirjastolaisen tekijänoikeusosaaminen koville!

Kuvien tekijätiedot otettiin talteen lopputekstejä varten. Ehdotin listan kirjoittamista, nuoret hoksasivat kätevämmän tavan: kuvakaappaus, jossa näkyy sekä kuva että tekijä.

Kun kuvat alkoivat olla koossa, oli kaksoistunti jo käytetty. Saimme tervetulleen lisätunnin, kun Mari kävi neuvottelemassa kemiantunnin äidinkielen käyttöön. Tapiolan koulu <3.

Trailerin tekeminen jatkui tekstiruutujen tekemisellä. Valmiiksi valikoimani appsit olivat Extras4imovie ja Over. Ensimmäisestä löytyy hyvät, yksiväriset taustat teksteille, jälkimmäisen kanssa pystyy tekemään tekstiä myös oman kuvan päälle. Extras4imovie osaa myös animoida eli tehdä rullaavat lopputekstit.

Viimeiseksi kuvaksi otettiin vielä kuva kirjan kannesta niin, että ympärille mahtuu tekstiä: kirjan tekijä ja nimi, kehut ja kehoitukset, trailerin tekijöiden nimet siinä muodossa, kuin tekijät halusivat.

kätkö loppukuva blogiin

Tarinat koostettiin iMovien elokuvapohjalla. IMovien traileripohjat olisivat hauskoja myös, mutta kovin sidottuja. Jo storyboard-vaiheessa pitää valita sopiva traileripohja ja tehdä suunnitelma sen mukaan.

IMovien käyttö sujui pienellä avulla. Lähinnä kiertelin kommentoimassa kerronnan tahtia ja napakkuutta,  kuvien ja tekstien kestoa. Opettaja ei puuttunut tekstien pieniin kirjoitusvirheisiin, joten itsekin maltoin olla liikaa korjailematta.

Ensimmäiset trailerit olivat valmiita kolmannella tunnilla. Suuri osa halusi vielä jatkaa, joten palasin luokkaan vielä viikon päästä seuraavalle kaksoistunnille. Aikaa jäi myös juhlalliselle ensi-illalle ja loppukeskustelulle. Kaikki olivat tyytyväisiä töihinsä ja antoivat kirjastolle luvan käyttää materiaalia.

Nuorten loppukommenteissa tykättiin uudenlaisesta hommasta ja ipadien kanssa tekemisestä. Murisemisen aihetta eivät rontit keksineet, joten parannukset pitää keksiä itse. Kirjavinkkarin sielua hiveli yhden tytön kommentti: oli hauska palata uudestaan kirjaan, kun sen oli ensin kerran lukenut. Siitä löytyi jotenkin koko ajan uusia juttuja.

Hommaa helpotti paljon se, että pystyin pitämään puolivalmiit trailerit ja kerätyt kuvat tallessa kirjaston ipadeillä, ja nuoret saivat jatkaa samoilla laitteilla. Tapiolan koululla ei syksyllä vielä ollut omia tablettilaitteita käytössä. Vein luokkaan myös verkon mukanani: homerakennuksesta evakossa oleva Tapiolan koulu toimii parakeissa, joissa ei toistaiseksi ole langatonta verkkoa. Kaksi kirjaston ipadia jakoi nettiyhteyttään.

Oma laite messiin eli BOYD-meininki olisi voinut toimia myös, tosin iMovie ja vastaavat videoeditorit saattavat maksullisina nuorten laitteilta puuttua. Jos kuvia halutaan etsiä omalla ajalla, omilla laitteilla toimiminen olisi ehkä helpointa.

Musiikki trailereihin poimittiin imovien omasta valikoimasta. Pari ryhmää olisi halunnut käyttää verkosta löytämäänsä vapaata musiikkia, mutta ipadin imovie-versio ei taipunut kappaleiden lisäämiseen. Tässä kohtaa läppärin imovie olisi ollut hyvä lisäapu.

Äidinkielenopettaja Mari pisti seuraavaksi pystyyn seiskojen kanssa kuviksen ja äikän yhteisprojektin.

Kasien trailerit elävät nyt kirjaston youtube-kanavalla ja höystävät usein tavallisia kirjavinkkauksia. Tykkäsin lopputuloksista, jotka ovat tekijöidensä näköisiä, ja erityisesti itse prosessista. Lisää tehdään taatusti!

PI-traileri

Materiaaleja saa käyttää,muokata ja kommentoida!

Maru Tapiolan kirjastosta