Aihearkisto: vastamainospaja

Vastamainokset kutkuttivat koululaisia

Tänä keväänä vastamainostyöpajoja järjestettiin Espoonlahden neljässä kirjastossa: Nöykkiössä, Soukassa, Kivenlahdessa ja Saunalahdessa niin ala- kuin yläluokkalaisillekin. Vastamainostyöpajaan saapuneilla oppilailla ei useinkaan ensi alkuun ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitä olivat tulleet tekemään. Entä tiedätkö sinä, mitä vastamainokset ovat ja miten niitä tehdään? Neljäsluokkalaiset arvelivat esimerkiksi, että vastamainos saattaisi olla jonkin mainoksen vastakohta taikka tietyn mainoksen mollausta. Hyviä arveluja, mutta ehkä niitä kuitenkin voisi luonnehtia pikemminkin liioitteleviksi ja usein humoristisiksi mukaelmiksi mainoksista.

8

Miksi ihmeessä vastamainoksia sitten tehdään? Työpajoja ohjaava Eeva Kemppainen Eettisen kaupan puolesta ry:stä korosti, että vastamainosten on tarkoitus herättää mainontaan tai kulutustuotteisiin ja -tottumuksiin liittyviä kysymyksiä. Parhaimmillaan ne myös haastavat miettimään piilotettuja asioita, ja usein ne myös naurattavat.

Tiedätkö, missä oma paitasi on valmistettu?

Näissä kriittiseen ajatteluun ja vastuulliseen kuluttamiseen herättelevissä työpajoissa keskusteltiin paljon. Keskustelua vauhditti toiminnallisuus: heti alkuun asetuttiin arvojanalle seisomaan sen mukaan, tykkääkö herätä kouluaamuina aikaisin vaiko ei, eli mieluummin vähän myöhemmin. Tämä oli helppo nakki: janan ei-päähän muodostui ruuhkaa. Seuraavaksi putosi vaikeahko kyllä/ei-kysymys: ”Tiedätkö, missä päin maailmaa oma paitasi on valmistettu?” Ei-ryhmä olisi taatusti kuormittunut edelleen, ellei olisi älytty etsiskellä tietoa vaatteiden pesuohjelappusista!

7

Ihmisiä ja kuluttajia eri puolilla maailmaa

Eettisen kuluttamisen aihepiiriin loikattiin, kun Eeva Kemppainen totesi, että joskus samankin vaatteen eri osia saatetaan valmistaa sarjatyönä eri maissa. Yhteisen pohdinnan jälkeen tultiin siihen tulokseen, että yksi syy tähän on se, että näin tuotteen valmistuskustannukset saadaan mahdollisimman alhaisiksi. Seuraavaksi keskustelu kääntyi siihen eettiseen ongelmaan, että on maita, joissa miljoonia lapsia koulunkäynnin sijaan työskentelee esimerkiksi vaatetehtaissa ja osallistuu näin elannon hankkimiseen perheelleen. Voi kuvitella, millaisia ajatuksia monen neljäsluokkalaisen päässä vilisi, kun heti tämän jälkeen arvojanalle asettauduttiin sen mukaan, kokiko itse saavansa haluamiaan tavaroita ja vaatteita usein / joskus / ei koskaan.

11

Ideasta vastamainokseksi

Työpajan kohokohta koitti, kun päästiin penkomaan vanhoja aikakauslehtiä ja bongaamaan sopivia mainoksia. Tarkoituksena oli ideoida ja laatia oma vastamainos. Paperi kahisi, sakset napsivat ja liimapuikot heiluivat. Tussikynillä vastamainokset viimeisteltiin vielä omin herkullisin kommentein.

1

Milloin vastamainos ”uppoaa” ja saa aikaan reaktioita?

Vastamainostaiteilija saattaa siis luoda jonkin tietyn mainoksen kuvaa, brändiä, logoa tai tekstiä ovelasti muistuttavan vastamainoksen ja samalla esittää kommentteja tai kysymyksiä. Mainosten visuaalisten tehokeinojen ja elementtien lisäksi oppilaiden kanssa pohdittiin myös markkinoinnin kieltä. Käytetäänhän vastamainoksissa samaa kuvastoa ja sanastoa kuin mainoksissakin. Punainen väri on tehokas. Kauniit naiset vangitsevat katseita. Automainoksissakin on omat jipponsa.

14

Nöykkiön kirjaston vastamainospajoissa huumorillakin oli kiistaton sija: hiusvärimainoksen kalju mies hörötytti. Neljäsluokkalaiset osoittivat myös kykynsä tarkkasilmäisiin analyyseihin: huomiota kiinnitettiin paitsi siihen mitä mainoksissa näkyy, myös siihen mitä niissä ei näy. Syntyi kutkuttavan hauskoja ja viiltävän analyyttisiä vastamainoksia!

Teksti ja kuvat: Heliminna Hakala, Espoonlahden kirjastot