Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2017

Luetaanko teidän luokassa?

Syvää epäluuloa vai uteliasta odotusta? Kun luokka tulee kirjastoon kirjavinkkaukseen, me kirjastolaiset näemme, kuinka lasten asenteet lukemista kohtaan vaihtelevat kuin yö ja päivä. Vaikka hyvät tarinat ja taitava kirjavinkkari pystyvät kyllä vakuuttamaan sen epäluuloisenkin joukon, vaikutus on vaarassa jäädä lyhytaikaiseksi. Pienen lukijan paras kasvualusta luokka, jossa lukeminen on sekä juhlaa että arkipäivää.

Uskallanko innostua? Mitä mieltä kirjasta saa olla?

Valtavan paljon tuntuu olevan kiinni siitä, miten hyvät konstit opettaja on löytänyt kirjallisuuden opetukseen ja lukemisen läsnäoloon luokassa. Jos opettaja on itse innostunut lasten- ja nuortenkirjallisuudesta, se näkyy luokassa. Pakettiin kannattaa kääriä koulupäivän sisään rakennettua lukuaikaa, ahkeria vierailuja kaupunginkirjastoon ja toimiva koulukirjasto, molemmissa hyllyt joissa on valinnanvaraa ja riittävästi tuoreita kirjaherkkuja. Äänikirjoja hyvin tarjolle kaikille niille, joilla pitkä teksti toimii parhaiten kuunneltuna.

Hyvistä konsteista yksi on hyvin suunniteltujen lukupiirien järjestäminen luokassa. Kun lukupiirissä luetaan pienissä porukoissa, voidaan luettavaksi valita erilaisia kirjoja, ja kaikentasoisille lukijoille löytyy sopivan haastavaa luettavaa. Lapset pääsevät itse valitsemaan, mikä kirja kiinnostaa.

Hyvän lukupiirin kysymykset houkuttelevat esille lukijan omia kokemuksia ja kirjan herättämiä ajatuksia. Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole. Kirjan lukeminen lukupiirissä innostaa, ja opettajat kertovat, että erityisen paljon hommasta hyötyvät ne, joille lukeminen on haastavaa.

Absurdia kyllä, meillä joudutaan oikeasti usein miettimään, mistä löytyy riittävästi kirjoja lukupiirin toteuttamiseen.  Lasten ja nuorten lukemisen tukemisen tärkeys ei aina yllä juhlapuheista kirjahankintoihin. Koulukirjastojen apuun tulee onneksi Lukuklaani-hanke. Ja me lastenkirjastolaiset jatkamme tarinoiden ja pienten puolesta puhumista. 

Pienet pitkien tekstien ystävät ovat vahvoilla: sanavarasto kasvaa, omien tarinoiden keksiminen ja kertominen sujuu, empatian taidot karttuvat. Niistä hupsuimmistakin tarinoista saadaan työkaluja selättää monenlaisia tekstejä ja kriittisen ajattelun taitoja.

Aleksis Kiven päivän iltana, Maru Tapiolan kirjastosta

Kuva: Maru Peltonen. Kuvan julkaisuun on lupa oppilaalta ja vanhemmilta.