Vastamainokset kutkuttivat koululaisia

Tänä keväänä vastamainostyöpajoja järjestettiin Espoonlahden neljässä kirjastossa: Nöykkiössä, Soukassa, Kivenlahdessa ja Saunalahdessa niin ala- kuin yläluokkalaisillekin. Vastamainostyöpajaan saapuneilla oppilailla ei useinkaan ensi alkuun ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitä olivat tulleet tekemään. Entä tiedätkö sinä, mitä vastamainokset ovat ja miten niitä tehdään? Neljäsluokkalaiset arvelivat esimerkiksi, että vastamainos saattaisi olla jonkin mainoksen vastakohta taikka tietyn mainoksen mollausta. Hyviä arveluja, mutta ehkä niitä kuitenkin voisi luonnehtia pikemminkin liioitteleviksi ja usein humoristisiksi mukaelmiksi mainoksista.

8

Miksi ihmeessä vastamainoksia sitten tehdään? Työpajoja ohjaava Eeva Kemppainen Eettisen kaupan puolesta ry:stä korosti, että vastamainosten on tarkoitus herättää mainontaan tai kulutustuotteisiin ja -tottumuksiin liittyviä kysymyksiä. Parhaimmillaan ne myös haastavat miettimään piilotettuja asioita, ja usein ne myös naurattavat.

Tiedätkö, missä oma paitasi on valmistettu?

Näissä kriittiseen ajatteluun ja vastuulliseen kuluttamiseen herättelevissä työpajoissa keskusteltiin paljon. Keskustelua vauhditti toiminnallisuus: heti alkuun asetuttiin arvojanalle seisomaan sen mukaan, tykkääkö herätä kouluaamuina aikaisin vaiko ei, eli mieluummin vähän myöhemmin. Tämä oli helppo nakki: janan ei-päähän muodostui ruuhkaa. Seuraavaksi putosi vaikeahko kyllä/ei-kysymys: ”Tiedätkö, missä päin maailmaa oma paitasi on valmistettu?” Ei-ryhmä olisi taatusti kuormittunut edelleen, ellei olisi älytty etsiskellä tietoa vaatteiden pesuohjelappusista!

7

Ihmisiä ja kuluttajia eri puolilla maailmaa

Eettisen kuluttamisen aihepiiriin loikattiin, kun Eeva Kemppainen totesi, että joskus samankin vaatteen eri osia saatetaan valmistaa sarjatyönä eri maissa. Yhteisen pohdinnan jälkeen tultiin siihen tulokseen, että yksi syy tähän on se, että näin tuotteen valmistuskustannukset saadaan mahdollisimman alhaisiksi. Seuraavaksi keskustelu kääntyi siihen eettiseen ongelmaan, että on maita, joissa miljoonia lapsia koulunkäynnin sijaan työskentelee esimerkiksi vaatetehtaissa ja osallistuu näin elannon hankkimiseen perheelleen. Voi kuvitella, millaisia ajatuksia monen neljäsluokkalaisen päässä vilisi, kun heti tämän jälkeen arvojanalle asettauduttiin sen mukaan, kokiko itse saavansa haluamiaan tavaroita ja vaatteita usein / joskus / ei koskaan.

11

Ideasta vastamainokseksi

Työpajan kohokohta koitti, kun päästiin penkomaan vanhoja aikakauslehtiä ja bongaamaan sopivia mainoksia. Tarkoituksena oli ideoida ja laatia oma vastamainos. Paperi kahisi, sakset napsivat ja liimapuikot heiluivat. Tussikynillä vastamainokset viimeisteltiin vielä omin herkullisin kommentein.

1

Milloin vastamainos ”uppoaa” ja saa aikaan reaktioita?

Vastamainostaiteilija saattaa siis luoda jonkin tietyn mainoksen kuvaa, brändiä, logoa tai tekstiä ovelasti muistuttavan vastamainoksen ja samalla esittää kommentteja tai kysymyksiä. Mainosten visuaalisten tehokeinojen ja elementtien lisäksi oppilaiden kanssa pohdittiin myös markkinoinnin kieltä. Käytetäänhän vastamainoksissa samaa kuvastoa ja sanastoa kuin mainoksissakin. Punainen väri on tehokas. Kauniit naiset vangitsevat katseita. Automainoksissakin on omat jipponsa.

14

Nöykkiön kirjaston vastamainospajoissa huumorillakin oli kiistaton sija: hiusvärimainoksen kalju mies hörötytti. Neljäsluokkalaiset osoittivat myös kykynsä tarkkasilmäisiin analyyseihin: huomiota kiinnitettiin paitsi siihen mitä mainoksissa näkyy, myös siihen mitä niissä ei näy. Syntyi kutkuttavan hauskoja ja viiltävän analyyttisiä vastamainoksia!

Teksti ja kuvat: Heliminna Hakala, Espoonlahden kirjastot

Tekijänoikeustietoutta, koodausta, elokuvantekoa

Helmikuussa vietettiin Mediataitoviikkoa ja Espoonlahdessa koululaiset pähkivät mm. seuraavia asioita: Mitä tarkoittaa tekijänoikeus? Entä teoskynnys? Voiko eskarilainenkin oppia koodaamaan? Miltä tuntuu katsoa omista piirroksista ja itse keksitystä tarinasta luodun animaation ensi-iltaesitystä? Millaista yhteistyötä vaatii elokuvan teko porukalla?

Keskustelua tekijänoikeuksista

Soukan, Kivenlahden ja Saunalahden kirjastoissa kävi parisensataa viides- ja kuudesluokkalaista kuulemassa, mitä jokaisen koululaisen kannattaa ja on myös syytä tietää tekijänoikeuksista. Aiheesta kertoi ja keskusteli Juha Kallanranta, aiemmin alakoulunopettajanakin työskennellyt Kopioston asiantuntija. Mitä tekijänoikeus tarkoittaa ja mitä se suojaa, mikä on teos ja mitä tarkoittaa teoskynnys. Miten määritellään luova työ. Entä miten tekijänoikeus syntyy ja kenelle, ja kauanko se on voimassa. Muun muassa nämä asiat saivat selkeät selitykset ja oppilaat myös esittivät aktiivisesti omia kysymyksiä.

Koodaustyöpajoja

Nöykkiössä ja Saunalahdessa järjestettiin mediataitoviikolla koodaustyöpajoja kirjastoon kutsutuille päiväkoti-, eskari- ja koululaisryhmille. Työpajoissa, joiden tarkoituksena oli antaa ensituntumaa koodausajatteluun ja koodaukseen käytettiin iPad-laitteita ja Hopscotch-ohjelmaa. Pikkukoodaajat valitsivat ohjelmasta hahmoja, joiden ”aivojen” lohkoihin he syöttivät koodeja. Koodit saivat hahmot toimimaan halutulla tavalla. Vaikka ohjelma onkin englanninkielinen, eikä moni koodareistamme osaa vielä lukea, onnistui koodaaminen kuitenkin mainiosti. Kaikki olivat myös halukkaita esittelemään ryhmäkavereilleen koodaustuotoksiaan ”isolla kankaalla”.

Eskarilainen esittämässä koodaamaansa animaatiota

Eskarilainen esittämässä koodaamaansa animaatiota

Animaatiotyöpaja

Soukan kirjastossa S2-nelosluokka osallistui animaatiotyöpajaan. Animaatioita tehtiin PuppetPals-ohjelmalla ja iPadeilla omista piirroksista ja itse keksittyjen ja kirjattujen tarinoiden pohjalta. Ensi-iltaesitykset järjestettiin heti työpajan päätteeksi, eikä muuta voitu todeta kuin että hauskaa oli!

IMG_7296

Elokuvantekotyöpaja

Kivenlahden kirjastossa puolestaan oli vapaa-ajallaan kirjastoon tuleville lapsille ja nuorille iMovie-elokuvantekotyöpaja. Yhteistyönä syntyi hieno elokuva!

Heliminna Hakala, Espoonlahden kirjastot

Pingviini kämmenellä ja hiiri poskella

eli aivan erityisen ihana ryhmä Sellon kirjaston Pajassa.

Meillä lastenkirjastolaisilla on menossa ELY-keskuksen rahoittama hanke, jossa kokeilemme pajatoimintaa ja erilaisia lisätyn todellisuuden sovelluksia erityisryhmien kanssa. Keskiviikkona Sellon pajaan tuli vieraille pieni poikajoukko ohjaajineen, autismin kirjon erityisluokka.

Ohjelmassa oli Pajan vimpainten ja laitteiden tutkiminen. Ensi alkuun kohdattiin 3D-tulostinten maailma ja löydettiin Thingiverse-sivuston malleista mieleinen hiiri. Sellon tulostimet Gandalf ja Saruman ryhtyivät Henrin avustuksella hommiin, ja aina välillä käytiin kurkistelemassa, miten hiiret syntyivät kerros kerrokselta.

Lisää 3D-maailmoja löytyi ipadien kautta, kahdesta eri sovelluksesta. Zookazam on ohjelma, joka herättää erilaiset eläimet kolmiulotteisina hahmoina eloon miltä tahansa alustalta, joka valitaan vihjekuvaksi. Me käytimme alustoina eläinkirjoja, koska kirjoissa on aina taikaa ;-). Quiver herättää eloon omat värityskuvat.

zoozam

Aikuistakin hymyilyttää ja hämmästyttää, kun itse väritetty pingviini yks kaks tanssii ipadin takana tai kirjan kannella venyttelee yhtäkkiä oikea jääkarhu. Poikien hämmästys oli konkreettista: kädet seikkailivat ipadin taakse etsimään ja silittämään. Kun huomattiin, ettei jalkapalloa pelaava lammas pelkästään lämmittele ruudulla, vaan potkaisee maalin, kun koskettaa ruudulla näkyvää palloa, löytyi sormien liikkeisiin uutta tarkkuutta ja määrätietoisuutta.

Quiverin värityskuvan otuksen saa kämmenelle, kun laittaa oman kätensä osaksi kuvaa. 3D-pingviinin hahmo omassa kädessä oli ihmeellinen, ja yksi pojista kokeili monta kertaa, onnistuisiko hahmon talteen ottaminen, jos sulkee sormet nyrkkiin ja pingviinin nyrkin sisälle oikein, oikein hellästi ja varovaisesti.

hiiri esittäytyy

Tällä välin valmistuivat oikeat 3D-hiiret. Tulostuksen viimeiset vaiheet istuttiin printtereiden äärellä tarkkailemassa. Kun hiiret yksi kerrallaan saatiin tulostimen lasilevyltä irti ja käteen, hymyilytti. Hiiriä kokeiltiin poskea vasten, siliteltiin kämmenellä, maistettiinkin varovasti.

Lopuksi opin viittomaan Robinin nimen, ja saimme Henrin kanssa monta vilkutusta, kiitoksia hymyin, sanoin ja pienin katsein. Jäi tavattoman hyvä mieli.

Meillä kirjastolaisilla ei ole erityispedagogiikan koulutusta, kovin monella ei edes pedagogisia opintoja. Ryhmien ohjaamisen ja monenlaisten lasten kohtaamisen taito opitaan työn lomassa. Kirjastoja käyttävät hyvin monenlaiset asiakkaat ja taito kohdata erilaisia ihmisiä kasvaa kirjaston arjessa.

Ryhmän erityisyyteen valmistautuessa tärkein taito taitaa olla avoimuus. Olisi lapsen kannalta väärin, jos meille kerrottaisiin yksittäisistä lapsista etukäteen — ryhmän saapuessa kirjastolaisen tehtävänä on huomioida, antaa tilaa, havannoida opettajien tyyliä toimia eri lasten kanssa, olla valmiina kohtaamaan jokainen lapsi yksilönä, hänelle sopivalla tavalla, rauhallisesti, arvostavasti ja lämpimästi.

Uteliaisuus ja taito etsiä jatkuvasti uutta on kirjaston tärkeä arvo. Erityisryhmälle sopivia sovelluksia ja kiehtovaa toimintaa etsiessä seikkailin verkossa, Facebook-ryhmissä, mainioissa webinaareissa. Pieni pelko siitä, tarjoaako Pajamme jotain sellaista, joka on jo tuttua ja käytössä koulun arjessa, ei ollut ainakaan tämän ryhmän kohdalla aiheellinen. Erityisryhmän arki on haastavaa, ja tuntui, että valmiiksi kokeillut ja toimiviksi havaitut ipad-sovellukset olivat sekä opettajille että lapsille hauskoja uusia tuttavuuksia.

Koodataan runo!

Sanataide kohtasi koodauksen kirjaston kokeilevassa pajassa. Koekaniineiksi saimme espoolaisia luokan- ja aineenopettajia. Pajaa vetämässä oli kaksi lastenkirjastonhoitajaa: sanataideohjaaja, Entressen kirjaston Pirkko, sekä nörtiksi tunnustautuva Tapiolan kirjaston Maru.

Alkulämmittelynä vedettiin runonsäkeitä hatusta. Satunnaisista säkeistä syntyi omia tekstejä. Tutustuttiin myös Runorobottiin sekä muutamaan muuhun verkosta löytyvään runokoneeseen.

Koodattavaksi kirjoitettiin omat numeroloitsut oululaisen sanataidekoulu Valveen mainiolla kaavalla. Älä säikähdä linkistä ensimmäisenä vastaan tulevia vauvaloruohjeita! Loitsun kaava löytyy pdf:n kolmannelta sivulta. Valitaan oma taikanumero ja listataan outoja, erikoisia tapahtumia niin, että taikanumero toistuu jokaisessä säkeessä. Keksitään seuraus tai kaksi tälle omituisten tapahtumisen sarjalle. Ihana kirjoitettava, kiitos Valve!

numeroloitsu

Numeroloitsut koodattiin Hopscotchilla tapahtumaan ipadin ruudulla. Tästä on pikkuisen koodaamista opetellut lastenkirjastonhoitaja haaveillut: omiin sanoihin tulisi vielä ripaus lisää magiaa, kun teksti animoidaan. Jos runon kirjoittaminen tai sanataide tuntuu vieraalta vaikka siitä seiskaluokan villistä kaverista, toisiko sanojen elämä ruudulla hommaa kutsuvammaksi?

Tämän ensimmäisen kaavan mukaan tehdyssä runossa ruudulle piirtyy ensin tausta (ohje), sitten runon ensimmäinen osa säe kerrallaan (ohje). Säe säkeeltä ruudulle ilmestyvän runon koodaamisessa työläintä on aikataulun miettiminen — säkeiden ilmestymis- ja poistumishetkien hahmottamisen avuksi käytössä oli aikataulukaavio.

Pajan edetessä keksittiin monta muutakin tapaa saada runoja ruudulle. Tällä Pirkon konstilla runon säkeet ilmestyvät ruudulle peräjälkeen. Luokan kanssa aloittaisin juuri näin. Pois jää monta monimutkaista vaihetta tuohon ensimmäiseen tapaan verrattuna.

hops siilin kuutamo

Oletko kokeillut vastaavaa tai innostuitko kokeilemaan näitä ohjeita? Kerro ja kommentoi. Meillä oli hauskaa ja jatkamme harjoituksia taatusti. Ohjeita voi tulostaa avuksi joko tästä tekstin lomasta tai Materiaalit-sivulta.

Aatokset runopajasta kirjasi ja ohjeet tallensi

Maru Tapiolan kirjastosta

 

Cykelbibban på tur

fHäromdagen fick Jag experthjälp av en duktig förskoleflicka inför cykelbibbabesöket till ett dagis.

Freja valde ivrigt både bilderböcker och lättlästa. Varje bok valdes med omsorg. Efter att hon lånat böckerna, fyllde vi cykelbibban.

j2

Följande morgon var det dags för dagisbesöket. Vår språkpraktikant Jay kom med och han fick styra cykelbibban. Det gick hur bra som helst! Freja visade vägen till dagis, Jay cyklade bakom, och jag, bibliotekarien, sprang efter! Roligt, men svettigt! Men jag fick ju bra bilder 🙂


J4

Barnen tycker alltid att det är jättespännande när cykelbibban kommer på besök! De fick bläddra i böckerna och två grupper fick lyssna på sagor på gräsmattan.

Barnen fick höra flera berättelser, bl.a. om boaormen Kriktor, ( modigt av en ormrädd bibliotekarie!) Kalle Kroks bästa bok och Malla cyklar. Tillslut blåste vi såpbubblor, sommaren till ära!

Efter 2,5h på dagisgården var det dags att cykla tillbaka till biblioteket. Vi hann ännu stöta på förskolebarnen som lånade en stor hög med böcker.

En riktigt rolig förmiddag med en massa glada barn. Det var även en intressant upplevelse för Jay att cykla med cykelbibban. Dessutom fick han lära sig om stadsbiblioteket och dess tjänster, om daghem och skola i Finland. Vi hade dessutom ett härligt väder! Gissa vem som har världens bästa jobb?!  J3

 

Sankareita ja sivustakatsojia, keljuja tilanteita ja tarinan pelastajia

välkky edestä

Kirjastoauto Välkky lastattiin toukokuussa hyvillä tarinoilla, kirjavinkkarilla ja nuoriso-ohjaajalla. Kiersimme viikon verran espoolaisissa kouluissa vinkkaamassa kirjoja, joista löytyi niin keljuja tilanteita kuin hienoja konsteja puuttua tarinaan, joka oli saamassa kurjan käänteen. Espoon kirjasto- ja nuorisopalveluiden yhteinen Mä en dissaa -bussikiertue järjestettiin nyt toista vuotta.

Suurin osa suomalaisista nuorista sanoo kokeneensa syrjintää (Nuorisobarometri 2014). Sivustakatsojilla on iso rooli, jatkuuko kiusaaminen vai ei. Tarinoiden avulla kasvatetaan tunnemuskeleita ja tilannetajua. Bussissa lasten omat jutut, tarinat ja mietteet lähtivät liikkeelle, kun kirjan tarina kertoi itseä koskettavasta tilanteesta. Nuoriso-ohjaajat ohjasivat keskusteluja, joissa mietittiin sekä tarinoiden päähenkilöiden että omia valintoja ja keksittiin uusia ratkaisuja ja tapoja toimia.

Bussiin kutsuttiin koulujen kolmasluokkalaiset, ja mukaan pääsi monelta koululta myös neljäs- ja viidesluokkalaisia. Kyydissä oli aina koulun oman alueen kirjavinkkari ja nuoriso-ohjaaja. Viikon aikana tapasimme yhteensä 24 luokkaa kuudella eri koululla.

Muutaman luokan kanssa keksittiin positiivisia voimasanoja: jokainen kirjoitti oman luokan voimasanoja lapuille, jotka tallennettiin isoon kirjekuoreen. Sankariesikuvia löytyi niin arkipäivästä (palomiehet, lääkärit), tarinoista (Peppi Pitkätossu) kuin historiasta (Minna Canth). Toisella koululla kuoreen suljettiin omia mielipiteitä ja keinoja, yhteisiä diilejä ja tarinoita. Viikon viimeiselle koululle kirjoittelimme valmiiksi muutamalle tarinalle erilaisia vaihtoehtoisia juonenkäänteitä, joiden hyviä ja huonoja puolia pohdittiin yhdessä.

vinkkauksen jälkeen

Kirjavinkkarit listasivat kirjoja, joista viikon varrella syntyi hyviä keskusteluja.

Kim Fupz Aakeson: Tyttö ja ihmeelliset korvat. Erilaisuus voi tuntua itsensä erilaiseksi kokevasta tosi vaikealta, omat vahvuudet löytyvät yllättäin.

Jane Foxley: Muncle Trogg – maailman pienin jättiläinen. Sankaruudesta, jota meissä kaikissa on, ja isoista ja pienistä sankarillisista teoista. Ystävän pienelläkin teolla voi olla suuri merkitys. Hyvä teko on hyvä laittaa kiertämään.

Saku Heinänen: Zaida ja lumienkeli. Sivustakatsojan rooli. Kiusaaminen voi jatkua niin pitkään kuin joku katsoja toimii. Alkuun riittää pienikin juttu.

Tuula Kallioniemi: Karoliina ja nokkela Neema. Luokan yhteishenki, mustasukkaisuus ja nimittely. Kun tekee mieli puhua pahaa toisesta parantaakseen omia asemiaan.

Tuula Kallioniemi: Konsta kovanaama. Tekojen seuraukset.

Anneli Kanto: Tulikärpäset. Nimittely, sanojen voima, kavereiden merkitys.

Markku Karpio: Myrskyvaroitus. Suojaava kaverikupla ja reilu kaveruus; miten kannattaa toimia, jos huomaa, että jotakuta kiusataan.

Gösta Knuttson: Pekka Töpöhäntä ja Maijan kruunu. Satujen, tarinoiden ja elokuvien hyviksistä ja pahiksista, ja siitä kuinka meissä ihmisissäkin on aina niin hyvää kuin pahaakin. Mistä syntyy tarve kiusata?

Kari Levola: Leevi ja Leonora. Aikuisillakaan ei aina heti ole vastausta, mutta aina kannattaa ottaa puheeksi; vaarallisiakin tilanteita syntyy. Kun aikuisillakin on vääriä käsityksiä, tarvitaan todellista rohkeutta puuttua tilanteeseen.

Kreeta Onkeli: Kesä autokorjaamon yläkerrassa. Vahingon ja siitä seuraavan sotkun selvittäminen.

Kreeta Onkeli: Selityspakki. Mitä ihmisillä tarkoittaa ohituskaista ja tilannetaju? Entä millainen tyyppi on minikovis tai diktaattori? Jokaisen omien valintojen ja toiminnan tärkeys.

Teija Rekola: Eetu ja nokkelat neropatit. Ihana kosto vai superreilu tilanteen pelastaminen. Miten tarina jatkuisi, jos valitsisi koston?

Annika Sandelin: Yokon yökirja. Näkyvä erilaisuus, rohkeus.

Louise Spilsbury: On hienoa olla minä! Itsetunnosta ja tunnetaidoista

Laura Suomela: Lokkisaaren säpinät. Hyvä tilannetaju pelastaa kaverin nolosta tilanteesta.

Elisabeth Zöller: Ninni uskaltaa! Kiusaamista on jo ihan pienten kesken. Omaa uskallusta ja pelkojen voittamista.

Holly Webb: Misu tahtoo ystävän. Miten helposti väärät käsitykset syntyvät, vinkkauskohtana se, missä uusi tyttö Lucy ujostelee koko ensimmäisen koulupäivän, ja uudet luokkakaverit pitävät leuhkana.

Johanna Venho: Okulus ja yöihmiset. Luokka, jossa syrjintä on suoraa. Opettajan tärkeä rooli.

Lähtiessään luokat saivat mukaansa kirjavinkkilistan.

Me kirjastolaiset nautimme valtavasti hyvästä tilaisuudesta tehdä yhteistyötä nuoriso-ohjaajien kanssa. Oli hienoa tehdä töitä yhteistuumin tärkeän asian parissa.

portailla

Bussin kyydissä: Pia, Leila, Heliminna, Pauliina, Anna, Jamal, Ira, Paula, Maru ja Linda.

Kirjavinkit ja kyytiläisten mietteet ryhmän keskusteluista jutuksi kokosi

Maru

Läsning gör gott i Vindängens skola!

kg

I år deltog Vindängens skola under sina läsveckor som första svenska skola i Läsning gör gott- kampanjen. Efter att kampanjen avslutats intervjuades elever från samtliga klasser.

Eleverna tyckte att Läsning gör gott var en rolig idé men också viktig speciellt för dem som inte läser så bra ännu. Eleverna valde samma böcker som de annars också skulle ha läst; spänning, fantasy och roliga böcker. Vissa valde också tjockare böcker för att få fler kg. I skolbiblioteket lånades både pulpetböcker för att läsa under skolans lästimme men många satt även på biblioteket och läste. En av pojkarna i åk 4 tyckte det var skönt att läsa en rolig bok just innan sovdags för att inte se mardrömmar. Medan en annan pojke i åk 6 läste många av Dagbok för alla mina fans– böcker. Han tyckte det roligaste med läsveckorna var tävlingen där klasserna tävlade sinsemellan om flest läst kg. ”Att läsa var roligt också för att man fick väga böckerna. Varje morgon då man kom till skolan pratade alla om vad de läst och hur mycket böckerna vägde” sade Ulla i åk 4.

ettor

Felix i åk 6 läste Sachars ”Ett hål om dagen” som är den bästa och mest spännande bok han någonsin läst. Tipset till boken fick han från Instagram där det pratades om filmen. Under den tre veckor långa läskampanjen fylldes hans läspass med totalt 9kg böcker, serier och högläsning! En pojke i trean berättade att han under läsveckorna läst många Sune- böcker och rekommenderar speciellt Sune och den tokiga teatern! Några flickor i åk 6 berättade att de vanligtvis läser mest tidningar. Men under läsveckorna läste de varsin klassiker, en bok i engelskan samt en i finskan.

En grupp ettor däremot tyckte att det absolut roligaste under läsveckorna var besöket i Hagalunds bibliotek där de under en timmes tid fick äta frukt och grönsaker och läsa så mycket de hann! Dessutom fick vissa av eleverna läsa för Börje. Eleverna läste totalt 14 kg under besöket. Stolta och glada lämnade eleverna biblioteket med ett Läsning-gör gott diplom ihanden .

läsdiplom

En flicka i tvåan berättade att hon läst Bellman på tjuvjakt som var jätterolig. Under läsveckorna läste även tvåorna mer än vanligt och bloggade ivrigt om vissa av böckerna på klassens blogg. De berättade också glatt att många föräldrar läst högt för dem under läsveckorna. ”Nästa gång skulle jag vilja att läsveckorna håller på i 10 veckor, istället för 3” kommenterade en pojke då jag frågade om de hade några önskemål. Kanske vi kan ta en ny utmaning inför sommarlovet…

Under Läsning gör gott- Kampanjen var den vanligaste frågan på skolbiblioteket: Vilken är den tjockaste boken? Eleverna var väldigt ivriga på att läsa och besökte skolbiblioteket även under rasterna. Från Esbo stadsbiblioteks sida startades kampanjen med en kick off för klasserna 4-6 i samband med ett författarbesök. Eleverna fick gissa hur mycket en stor bokhög vägde. Den som gissade närmast vann ett bokpris!

vågen'

Vi utlyste även i början av kampanjen en tävling där den klass som läst flest böcker får komma och se på film till biblioteket senare under våren. Eftersom alla 150 elever läste med en sådan stor iver och samlade tillsammans 791 kg, så beslöt vi i samråd med rektorn att alla klasser är vinnare i den här tävlingen! Lärarna berättade också om läsivern och om inbördes tävlingar mellan syskon. Och en liten förskoleflicka vars bröder deltog i Läsning gör gott läste också ivrigt: ” Det skulle vara så roligt att få vara med. Tror du att jag får ge mina lästa kg böcker till min storebrors klass? Ja, det fick hon.

Läsning GÖR gott!

räkna

Vill du ha kampanjen Läsning gör gott till din skola? Kontakta mig gärna så berättar jag mera! Mikaela Wickström/ Esbo stadsbibliotek

Boktrailers i samarbete med biblioteket, skolan och Schildts & Söderströms!

Ett boktrailer-projekt i samarbete med Esbo stadsbibliotek, Mattlidens skola och Schildts & Söderströms!

Traditionellt har bibliotekarien berättat om böcker, bokpratat, för eleverna. Eleverna, däremot, har i skolan fått skriva recensioner eller referat efter en läst bok. Varför inte istället låta eleverna göra jobbet, d.v.s. läsa och rekommendera böckerna åt andra ungdomar på det sätt som faller dem naturligt, d.v.s med bilder och film?! I ett boktrailerprojekt får eleverna vara kreativa och skapa en produkt som liknar dem själva och med vars hjälp vi kan locka andra ungdomar till läsning.

boktrailers2

Min kollega Johanna Björkstén och jag ville erbjuda något nytt för högstadieelever och kontaktade Schildts& Söderströms för att fråga om de var intresserade av ett samarbete kring boktrailers. Vi hoppades att förlaget skulle donera några nya titlar som högstadieelever skulle läsa och göra boktrailers av. Böcker som inte ens vi bibliotekarier hade hunnit läsa än. De färdiga alstren skulle både förlaget och stadsbiblioteket sedan fritt få använda i sina kanaler. Förlaget trodde genast på vår idé och ett samarbete kunde inledas. Förlaget donerade flera exemplar av Arra, Anaché, En skärva av själen och Martrådar till projektet.

Att hitta en tidpunkt som passade både skolan och biblioteket var en utmaning eftersom ett boktrailer-projekt, som består av flera olika moment, är tidskrävande. Samarbetet kunde börja i november 2014 med en årskurs 8 från Mattlidens skola. Under projektet träffades vi tre gånger; första gången på Äppelbiblioteket för bokprovning (1 h), de två följande gångerna i klassen för att söka bilder på nätet (2,5 h) och för att sammanställa boktrailern (2,5 h). Projektet avslutades i början av januari 2015.

Verktyg och program

I detta projekt användes skolans iPads.

För bild- och textbehandling apparna Over och Snapseed.

Bilder laddades ner från www.Creativecommons.org och www.shutterstock.org

 

Bokprovning på biblioteket

 boktrailersbokprovning

Under första träffen pratade vi kort om boktrailers och om vikten att föra läsdagbok. Eftersom en boktrailer skall inspirera till att läsa boken är det viktigt att fundera vad man vill förmedla med sin film. Vad är det mest väsentliga i boken och hurdan är stämningen? Finns det en händelse som kunde lyftas fram? Eller ett citat?  Vilka bilder och tankar föds under läsningen? Att tänka i bilder redan från första början och skriva ner dem i läsdagboken underlättar senare själva sökandet efter bilder.

Till bokprovningen hade vi samlat ihop omkring 12 titlar, ca 3-4 böcker av varje. Förutom böckerna som donerats av Schildts & Söderströms hade vi flera titlar från biblioteket för att ha böcker i olika svårighetsgrad.

Eleverna fick under en halv timmes tid bekanta sig med de olika titlarna. Eftersom det var meningen att de skulle arbeta i 2-3 personers grupper, gjordes grupperna enligt böckerna som eleverna valde.  Alla hittade en bok åt sig, vissa snabbare än andra. Böckerna som valdes var Arn, Arra, Anaché, Martrådar, En skärva av själen och Anna är online. Redan i slutet av den första träffen hade flera av eleverna börjar läsa på sin bok!

 

Upphovsrätt och bilder på skolan

Den andra träffen ägde rum ca 3 veckor senare.  Då hade eleverna läst färdigt boken och samtidigt fört läsdagbok. De hade också påbörjat ett bild- och textmanuskript som hjälp för skapandet av en fungerande berättelse med önskad stämning.

Eftersom vi jobbade mycket med bilder var det viktigt att tala om upphovsrätt med eleverna. Därefter fick de börja söka efter lämpliga bilder på nätet. Att hitta material som har Creative Common- licens var tidskrävande.

boktrailers3

Ofta hittade eleven kanske en bild som bara nästan var det hen tänkt sig. Då måste eleven fundera vidare och eventuellt också kompromissa i bildvalet. Att tolka rättigheterna och att spara bilden på ipaden var alltid inte heller helt lätt. Flickr visade sig ha det största urvalet av CC licenserade bilder.  Eleverna skrev även upp källorna  till bilderna.

Eleverna uppmuntrades att fotografera själv och påmindes om att inte ta bilder som kunde upplevas som pinsamma senare.

Skillnaden mellan att göra en film eller en boktrailer med iMovie är att trailers kräver många fler bilder, allt mellan 18 och 35, beroende på trailerns längd som varierar mellan 58 sekunder och 1,5 minuter. Många elever blev förvånade över den stora mängd bilder som behövs för en trailer och det var en utmaning att hitta många bra bilder.

I slutet av den andra lektionen tittade vi på finskspråkiga boktrailers på Hagalunds biblioteks Youtube-kanal.

iMovie och den färdiga trailern på skolan

När vi träffades den sista gången ca 3 veckor senare var det meningen att eleverna skulle ha samlat alla bilder. En fördel med att använda skolans iPads i projektet var att eleverna mellan våra träffar hade fått söka efter bilder med sina ipads.

boktrailers4

Nu fick de sammanställa trailern med iMovie. De flesta elever hade använt appen tidigare och behövde ingen hjälp. De fick återigen återgå till boken och fundera på passande botten för trailern; romantik, skräck, äventyr osv. Eleverna fick behandla bilderna och texten med Over och Snapseed. Några av eleverna hade även fotat med sin telefon och flyttade sina filer till ipaden för att kunna använda dem.

Grupperna arbetade flitigt. En grupp hade t.o.m. fått sin trailer färdig före den sista träffen! Ett gott förarbete under den andra träffen gjorde själva sammanställningen av boktrailern smidig. Mest tid gick det åt till bearbetningen av texterna som i en trailer inte får vara långa. Källorna och upphovsgivarna som eleverna skrivit ned då de laddade ner bilderna lades till sluttexterna.

Eleverna var stolta över sina trailers och visade dem gärna för sina klasskamrater. Tyvärr hade vi inte tid att tillsammans se på filmerna i slutet av lektionen men klassen skulle titta på filmerna i ett senare skede.

boktrailers

Filmerna laddades upp på Hagalunds biblioteks Youtube-kanal och delades även på bibliotekets och skolans FB- och hemsidor. Även förlaget informerades regelbundet om projektets gång och slutligen då filmerna var publicerade.

Efter avslutat projekt fick läraren ännu till uppgift att samla in feedback och utvecklingsförslag av eleverna.

Esbo stadsbibliotek tackar för det fina samarbetet med de kreativa eleverna och läraren Susanne Etzell i Mattlidens skola samt Schildts & Söderströms!

För mera information Mikaela Wickström (Mikaela.Wickstrom@esbo.fi ) och Johanna Björkstén ( Johanna.Bjorksten@esbo.fi)

(Text Mikaela Wickström, bilder Johanna Björkstén)

Julens läsbingo

läsmål

Snart är det jullov för eleverna, men inte lov från läsning om ni frågar mig 🙂 Som barnbibliotekarie ser jag att eleverna nu har lov för att hinna läsa massor och lite till!

Inför sommarlovet gjorde jag en sommarens läsbingo och nu kör vi med favorit i repris, Julens läsbingo!

Alltså konceptet är det samma som tidigare. Bland alla som inom januari returnerar sin ifyllda blankett till barnavdelningen vid Esbo stadsbibliotek lottar vi ut fina bokpriser.

Muumityöpajat in memoriam Tove Jansson ”Oli ihanaa ja ihmeellistä syödä kirjastossa pannukakkua kermavaahdolla!”

Lapset saivat käydä yksitellen Muumipeikon avustuksellaviemässä silppuriin pelkopiirustuksensa.

Lapset saivat käydä yksitellen Muumipeikon avustuksella viemässä silppuriin pelkopiirustuksensa.

Muumipapasta jäi vain hattu jälkeen...

Muumipapasta jäi vain hattu jälkeen…

muumimamman säilöntäpaja

Pikku Myy opetti kujeita ja jumppasi oppilaiden kanssa.

Pikku Myy opetti kujeita ja jumppasi oppilaiden kanssa.

Nipsu joutui sijaistamaan Muumipappaa, mutta hyvinhän se sujui!

Nipsu joutui sijaistamaan Muumipappaa, mutta hyvinhän se sujui!

  Tove Janssonin kunniaksi Entressen lastenkirjaston väki rakensi elokuussa loppuvuoden ajaksi merihenkisen mökin nurkkauksen ja näyttelyn ” Toven matkassa”. Sen ympärille loihdittiin alakoululaisille työpajoja neljälle päivälle. Muumimaman pannarikestit -työpajoihin ilmoittautui lähemmäs kuusisataa osallistujaa. Työntekijät pukeutuivat muumihahmoiksi ja pajoihin päästiin Muumipapan tarinaverstaaseen, Muumimamman runojen säilöntäpajaan, Pikku Myyn ja Nuuskamuikkusen kujeilupajaan sekä Muumipeikon pelkojen poistopajaan. Lopuksi tarjoiltii pannukakkua hillon ja kermavaahdon kera.

 

Muumipapan tarinaverstas

Mitä ihmettä? Satuhuoneen lattialla oli Muumipapan silinterihattu ja työkalupakki. Nipsu hääri sen kimpussa tuohtuneena. Hän kertoi Muumipapan säikähtäneen aamulla suuresti kuullessaan, että kirjastoon tulee yli kaksisataa oppilasta. Niinpä pappa otti jalat alleen ja karkasi. Teki siis oharit. ” Kurjaa ! Pappa jätti minulle tämän pajan pitämisen. Minähän se pelkuri olen!” , niiskutti Nipsu. Muumimammakaan ei ollut saanut pappaa jäämään lempeällä maanittelullaan. Nipsu oli houkutellut pappaa, että tämä voisi lukea edes Näkymättömän lapsen tarinan, mutta ei, pappa leikkasi saksilla tarinan hädissään silpuksi. Niinpä Nipsu oli kerännyt sanat työkalupakkiin ja oppilaat saivat poimia jokainen itselleen kolme sanaa, muodostaa niistä lauseen, joista rakenneltiin luokan kanssa yhteistarina Nipsun avustamana.

Arvatkaas millaisia tarinoita tuli? Ihan hurjia; tuolit hakkasivat lusikoita, ironinen aamukahvi lauloi, näkymätön kaula leijui ilmassa. ”En olisi ikinä itse keksinyt tällaisia juttuja” ihastelivat lapset. Opettajat saivat mukaansa varsinaisen Näkymätön lapsi -kertomuksen monisteena luokkiin luettavaksi, jotta oppilaat kuulevat, mitä siinä ihan oikeasti tapahtui.

Ainiin..minkähän otuksen häntä pilkottikaan Muumipapan hatun alta? No sehän oli muumien esi-isä, jonka voit tavata kirjassa Taikatalvi. Muumipapan uroteot – kirjasta voit puolestaan lukea papasta elämäkertakirjailijana. Hän se kirjailija on ja mokoma pisti Nipsun lasten kanssa runoilemaan, mutta sehän sujui! Nipsu on nyt valtavan ylpeä kun uskalsi!

 

Muumimamman runojen säilöntäpaja

Tiesitkö, että voit säilöä muutakin kuin hilloja? Sydämeen voi säilöä muistoja. Mamma säilöi kesäpuutarhan tuoksuja, meren kuohuja ja auringon voimaa purkkiin ja liimasi siihen etiketiksi: Tahtoa talven taistoon. Hillopurkeista löytyi myös mm.esi-isien papanoita ja lohikäärmeen kyyneleitä. Oppilaat saivat kolme tehtävää: hillopurkin kuvan, johon sai säilöä itselle rakkaimman kesämuiston. Jokainen pääsi kirjoittamaan myös reseptin onnistuneesta kesälomasta; montako kiloa vai kuiskauksen verran mitäkin aineksia siihen tarvitaan. Suosituksi tuli myös ”Jos olisin puu” -runotehtävät.

 

Pikku Myyn ja Nuuskamuikkusen beatboxaus ja kujeilupaja

Pikku Myy, tuo riiviö, kävi tarinaverstaassakin häiriköimässä ja opetti oppilaille irvistelyä. Nuuskamuikkunen puolestaan oli hukannut huuliharppunsa ja päätti soittaa poskillaan. Sitä sanotaan beatboxaamiseksi. Oppilaat oppivat saman taidon alkeet pajassa. Pikku Myy vetäisi myös hyvät välituntijumpat. Tällä Pikku Myyn energianpurkausasemalla tulikin jo nälkä ja oli mukava suunnistaa kirjaston estradille herkuttelemaan pannareilla ja samalla katselemaan leffaa ”Kuinkas sitten kävikään?”

 

Muumipeikon pelkojen poistopaja

 

Mörön luola rakennettiin pimeähköön pelihuoneeseen ja paperisilppuri muunnettiin pelkosilppuriksi. Mikä on suurin pelkosi? Muumipeikko pelkää mörköä eniten maailmassa. Kirjaston Henri luki Muumipappa ja meri – kirjasta kohtauksia siitä, kuinka Muumipeikko kohtaa Mörön, aina siihen asti kun hän ei enää sitä pelkää. Lapset piirsivät omat pelkonsa paperille. Tämän jälkeen jokainen yksitellen sai astua huoneeseen ja Muumipeikon avustuksella syöttää pelkonsa silppuriin ja kas- se hävisi! Paja oli terapeuttinen kokemus. Se sai suuren suosion myös aikuisilta. Kirjaston henkilökuntakin kävi väliajalla salaa syöttämässä silppurin suuhun omat pelkonsa ja poistuivat olemus huojentuneena luolasta.

 

Pajat työllistivät suuresti henkilökuntaa, mutta opettajien, oppilaiden ja heidän vanhempiensa runsas ja ihastunut palaute palkitsi. Tämä antaa myös voimaa jatkaa valitsemallamme tiellä; avata kirjallisuutta elämysten kautta ja tuottaa omia tarinoita!

 

Pirkko Ilmanen

Aluelastenkirjastonhoitaja, Entressen kirjasto, Espoo